Tietoja minusta

Kirjastoalan ammattilainen, joka harrastaa kirjallisuutta ja jonka lapsille on hankittu kirjastokortit ristiäisiä seuraavana arkipäivänä. Lukee kaikkea muuta paitsi fantasiaa, kauhua ja scifiä. On kiinnostunut "suomesta ja Suomesta" (K. Hazardia lainaten).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parisuhde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parisuhde. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Väsynyt äiti

Mitä tästä nyt sanoisi. Kuluvana syksynä paljon tapetilla ollut Pauliina Rauhalan Taivaslaulu, tarina lestadiolaisperheen äidin väsymyksestä, henkisestä romahtamisesta ja jaloilleen nousemisesta. No, uskonnollisiin näkökohtiin en ota mitään kantaa, koska en tiedä asiasta tarpeeksi. En tunne lestadiolaisuutta, vaan olen juurikin se tapakristitty, joka käy kerran vuodessa kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Ja kun teoksesta kuorii pois uskonnollisen problematiikan, niin tarina on mielestäni ennenkaikkea rakkaustarina. Aleksi ei anna Viljan kuolla, vaan tekee itse oman ratkaisunsa edesauttaakseen vaimonsa toipumista.
 
Rauhala kuvaa hienosti jokaiselle vanhemmalle tuttuja hetkiä. Sitä kuinka ruoka pitää olla valmisteltuna ennen pihalle lähtöä, koska ei niitä perunoita enää siinä vaiheessa aleta kuoria, kun tullaam takaisin sisälle nälkäisen lapsilauman kanssa. Sitä kuinka nautinnollista olisi lähteä aamulla yksin ulos kahvitermoksen kanssa ja nauttia hetken hiljaisuudesta -  mutta se lähtemisen vaikeus! Aina kun jostakin kuuluu pienten askeleiden ääniä ja vaatimuksia mukaanpääsemisestä. Mannapuurolle maistuvien onnenhetkien ohessa lapsiperheellisen elämää voi olla kovinkin uuvuttavaa - ja siksi kirjaa lukiessani ihmettelin, että miksi nämä tällaiset loppuunpalaneet Viljat sitten yrittävät pärjätä yksin?

Ja koska tuo ihmetykseni kasvoi sivu toisensa jälkeen, niin en siksi osaa sanoa tästä kirjasta mitään "sen henkevämpää" kuin taivastella tätä suomalaisissa syvään istuvaa yksin pärjäämisen kulttuuria. Ei tartte auttaa! Jeesus ei varmastikaan olisi pahastunut, jos Vilja olisi tilannut kotiin kodinhoitajan, vienyt lapset jonnekin hoitoon tai leikkipuistoon ja paiskannut itse hetkeksi soffalle maate. ;)
  
 
Pauliina Rauhala:
Taivaslaulu
Gummerus Kustannus Oy, 2013
ISBN 978-951-20-9128-7
281 s.





 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Nemi, Jussi ja Jussin emäntä



Tällä kertaa esittelyssä kevään 2013 sarjakuvasatoa: Nemin joukot ja Pöyrööt - Rakkautta kärestä pitäen. Ensinmainittuun tartuin hieman pitkin hampain, mutta sainkin yllättyä positiivisesti ; jälkimmäisen kohdalla olin heti ensimmäisenä leuhkana varausjonossa...

Neiti Nemi siis. Olen fanittanut Lise Myhren luomaa omalaatuista sankaritarta aina siitä asti, kun Nemi alkoi ilmestyä Suomessa. Jossain vaiheessa fanittamiseen tuli stoppi: Nemi alkoi mielestäni toistaa itseään. Oli jatkuvaa suklaansyönnin ähkyä, krapulapäiviä, Taru Sormusten herrasta -jumalointia ("onko Legolas ihqumpi kuin Aragorn" jne.) ja entistä näkyvämpää sormella osoittelua niinsanottuja taviksia kohtaan. Niitä kohtaan, jotka perustavat perheen, käyvät töissä ja ottavat asuntolainan. Siksi minulla meni vuosia, että en lukenut Nemiä lainkaan.

Jotain Nemille on kuitenkin tapahtunut näinä vuosina. Vai kenties Lise Myhrelle? Nemin joukoissa on toki mukana niitä vanhojakin elementtejä, mutta myös jonkinlaista vakavoitumista, henkistä kasvamista, aikuisuutta... miksi kukin nyt sitä sitten haluaakaan sanoa. Tätä sarjakuvauutuutta suosittelenkin aikuisimmille lukijoille, suurin osa tarinoista ei takuulla avaudu teini-ikäiselle lukijalle. Ja hmm, ehkäpä parisuhteeseen sitoutunut sankaritar vielä jossain vaiheessa astelee alttarille (mustassa, tottakai!), menee/joutuu töihin tai tai tai...

Jussi Pöyröö puolestaan julistaa rakkauden ilosanomaa Arttu ja Liisa Seppälän toisessa julkaistussa Pöyrööt-kirjassa Rakkautta kärestä pitäen. Minulla olikin ilo nähdä Seppälät työn äärellä Farmari 2013-messuilla ja toki myös itte isäntä Jussi oli paikalla! Pöyröön messukojulta mukaani tarttui paita ja tarroja, kyllä ny kelepaa trossata...

Jussin "rakkauselämän käsikirja" sisältää 116 sarjakuvastrippiä niinkin arkisesta asiasta kuin pitkäikäinen avioliitto ja kaikkeen siihen liittyvästä kuten pyykinpesusta, nurmikon leikkuusta ja emännän kampaajalla käymisestä. Mutta voi herramunjee kuinka Seppälät osaavatkin tiivistää kolmeen ruutuun miehen yritykset tehdä keittiöhommia! Ja kaikki höystettynä Etelä-Pohjanmaan murteella eli ai ai että mä nautin! Jos tiedät mitä tarkoittaa, kun jotakuta tihkaasoo ja takanasi on pitkä parisuhde, niin lue tämä kirja! 


Lise Myhre:
Nemin joukot
Egmont Kustannus Oy Ab, 2013
ISBN 978-952-233-628-6
(sivuja ei merkitty enkä jaksa laskea... LOL)

Arttu ja Liisa Seppälä:
Pöyrööt - Rakkautta kärestä pitäen
Avot design Oy
ISBN 978-952-67756-1-6
71 s.