Tietoja minusta

Kirjastoalan ammattilainen, joka harrastaa kirjallisuutta ja jonka lapsille on hankittu kirjastokortit ristiäisiä seuraavana arkipäivänä. Lukee kaikkea muuta paitsi fantasiaa, kauhua ja scifiä. On kiinnostunut "suomesta ja Suomesta" (K. Hazardia lainaten).

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kaikki maailman pahuus asuu Ruotsissa

Oheista otsikkoa voisi käyttää kuvaamaan mitä tahansa ruotsalaista dekkaria. Jos ei pikkuiseen Ystadiin eksy kaikenmaailman sarjamurhaajia, terroristeja, väliään selvitteleviä jengejä tai huumekauppiaita, niin sitten kaikki kamaluudet matkustavat Gotlantiin ja mieluiten kesällä. Tai yleensäkin jonnekin pikkupaikkakunnalle, jossa medelsvenssonit valmistautuvat kesälomien viettoon. Lisäksi mukana pyörii ahdistunut ja ongelmaisessa avioliitossa elävä miespuolinen rikoskomisario ja vähintään yksi missinmitoissa oleva naispoliisi, johon suurinpiirtein puolet poliisilaitoksen työntekijöistä on lääpällään.

No, leikki sikseen ;). Väitän olevani niin patinoitunut dekkarinlukija, että tunnistaisin ruotsalaista alkuperää olevan dekkarin vaikka siitä olisi raavittu pois kaikki Ruotsiin viittaavat nimet ja asiat. Jokin omanlaisensa tyyli ruotsalaisilla dekkaristeilla on - ja piru vie, se on hyvä tyyli! Tämä(kin) Mari Jungstedtin uutukainen Neljäs uhri oli ahmittava kertarysäyksellä niin nopeasti kuin mahdollista. Mikä on sinänsä hassua, koska yleensä unohdan dekkarit sen siliän tien, kun olen ne lukenut. Hahmot eivät jää pyörimään mieleen eikä dekkareilla nyt mitään Nobelin kirjallisuuspalkintoa saavuteta.

Mitäs tästä nyt sitten sanoisi... juonta kun ei kannata turhia alkaa analysoida, ettei pilaa muiden lukijoiden jännitystä. Miespuolisella rikoskomisariolla on ongelmia avioliitossaan ja mies kuolaa muutenkin uhkaavasti naispuolisen kollegansa perään. Heh ;) Pankkiryöstö ja sitä seurannut teloitus johtaa toiseen teloitukseen ja lopulta kaiken ratkaisu piilee parinkymmenen vuoden takaisessa ratkaisemattomassa rikoksessa. On sijaiskotilapsia, huumeidenkäyttöä ja moottoripyöräjengejä. Ja tuosta patinoitumisesta... Pakko leuhkia ;), että arvasin hyvissä ajoin miten palapelin palat loksahtavat paikoilleen. Vinkkeinä arpi, Gotlanti ja ravintolan omistaminen.

Kustantajalle muuten vinkiksi, että kannattaisi ehkä uudistaa Jungstedtien dekkareiden ulkoasu. Takakannen kirjailijakuva kun on (laskujeni mukaan) ainakin kymmenen vuotta vanha ja samaten kirjailijan esittelyteksti, "asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa". Olen nimittäin sen verran lukenut ruotsalaisia naistenlehtiä, että tiedän jotain kirjailijan nykyisestä tukanväristä ja miessuhteista!
Mari Jungstedt:
Neljäs uhri
Otava, 2014
ISBN 978-951-1-26963-2
333 s.
   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti